Kevät tulee ja seinät kirkastuu..

Sen verran hienot ilmat oli tänä viikonlopuna, että jätin remontoinnin vähemmälle ja kävin vähän ihmisten ilmoilla.. Kuitenkin tuossa viikolla tuli käytyä seinien kimppuun;

Pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen kävin alkuviikosta hakemassa tilaamani piilutuslaikan postista.
Samalla tarttui mukaan makitan kulmahiomakone, joka joutunee aika lujille nyt viikon  parin ajaksi.:)
Kokeilin ensin keittiön taakse jäävään seinään millaista jälkeä koneella syntyy. Aika simppeliä hommaa tuntuu  piilutus olevan, joskin kädet joutuu aika koville kun laite painaa aika lailla.


Jälkeen olen todella tyytyväinen, koneella saa aikaan hyvinkin samannäköistä seinää kuin piilukirveen jäljiltä. Koneella tehty piilutus on toki vähän sileämpi ja säännöllisempi, kuin kirveellä tehty.

Seinät näyttävät nyt tietysti vähän oudoilta kun vain hirren keskustat ovat kirkkaalla puulla, aion värjätä piilutut pinnat vielä  pellavaöljyvahalla tms. tummemmiksi.


Seinien lisäksi edistystä tapahtui ikkunoiden osalta, kun velipoika toi juuri pihaan viisi uutta akkunaa.
Nämä on tarkoitus nostella paikoilleen vasta myöhemmin, ettei tarvi remontin aikana varoa särkemästä niitä. Saavat oleskella tuolla vanhassa hevostallissa nyt jonkun aikaa.

Ikkunat tupaan ja kamariin.

Eli tästä jatketaan ensi viikolla. Voi olla että piilutushommat saa valmiiksi jo viikonlopulla, jos vaan käsissä riittää puhtia.. Sen jälkeen kai pitää ruveta värjäämään seiniä kunhan sopiva väri löytyy..

On se vaan ekologista tämmöinen rakentaminen, kun sivutuotteena syntyy hyvää eristettä yläpohjaan  ;)

.

Viikko taas vierähti..

On se vaan aika töisevää hommaa tämä talon remontointi oikeiden töiden ohessa. Rakennustyömaalla kun vielä päivät pyörii ja kantelee lankkuja, niin ei sitä mahdottomia tahdo jaksaa illalla enää tehdä. Jotain on taas kuitenkin viikon aikana tapahtunut..

Tämän viikon käytin aika pitkälti  vintin siivoamiseen, siksi tuo välikevennys. :) Siivous nyt ei toisaalta kovin tähdellistä vielä olisi ollutkaan, mutta vintillä ollut romumäärä häiritsi sen verran että eroon siitä oli päästävä. Lisäksi polttelen tuossa pellolla hiljakseen purkujätettä, niin pääseepähän samalla eroon  ylhäältä tulleesta tavarasta.

Yläpohjasta ei tullutkaan otettua ennen-kuvia, mutta täynnä romua se oli ja olipa joku innokas näpännyt sinne lastulevystä eristämättömän kesähuoneen 70-luvulla. Nyt kuitenkin vintti on ympäriinsä tyhjennetty, vain muhaeriste on pitämässä  lämpöä oikealla puolella.

Suurin osa ei välttämättä pidä näkymiä kovin mieltä ylentävinä, mieleen tulee tavallinen vanhan talonreuhkan vintti?

Saa nähdä kuin kahelin maineen tästä saa, mutta ihailin yläpohjaa jo kun kävin ensimmäistä kertaa taloa katsomassa, eikä ostoaikeista ollut vielä tietoakaan. Jälleen tämä menee uusiin taloihin vertailuksi, mutta ei kai kukaan väitä että tehdastekoiset naulalevyristikot olisivat mitenkään yhtä hienot katsella, kuin käsityönä kirveellä paikoilleen veistetyt kattoparrut?

Ihmettelen myöskin sitä että kattorakenteet ovat kestäneet todella hienosti suorassa kaikki lumisetkin talvet 70 vuoden ajan. Vaikka varmasti katon ei nykyisten lujuuslaskelmien mukaan pitäisi kestää edes peltien painoa..

Tarkoitus on remontin tähdellisempien vaiheiden jälkeen tehdä vintille jonkinlainen "kesäviilistely-tila", tarkoittaen kai vain jonkinlaisen lattian tekemistä, sekä jotain vanhaa rekvisiittaa yms..


Alakerrassa ei tällä viikolla ole isompia tapahtunut.. Ensi viikolla alan siellä luultavasti taas touhuilemaan..Tilasin hirsiperinnekeskukselta piilutuslaikan jolla on  tarkoitus käydä seinien kimppuun. Pitänee harjoitella ensin johonkin muualle kuin seiniin, että pääsee jyvälle terän käytöstä.
Mutta eiköhän seuraavaan päivitykseen mennessä ole laittaa jo  piilupintaa ihailtavaksi. :)

Pakkaset tuli näköjään ainakin vähäksi aikaa taas kiusaksi.. Viimeksi kun viikko pari sitten kävi mittari kolmessakymmenessä miinusasteessa niin vesiputket jämähti jäähän, Saa nähdä miten nyt käy, eristin kyllä lattian alta tulevan putken paremmin ja luntakin on vähän tullut maahan.


Vanhalla puolella ei nyt remontin aikana ole mitään sähkölämmitystä, joten aikalailla joka päivä on tullut uunissa puuta hävitettyä.. Lattiasta vetää nyt vähän kun jouduin tekemään siihen reiän kun eristin vesiputkea, silti lämpötila pysyy työnteon kannalta sopivassa n. 15'c asteessa.


Työntekoa on tapahtunut sen verran tällä viikolla että purin tuon kamaripäädyn pinnat.  Tämä olikin paljon kovempi homma kuin luulin!  Pinnassa oli lastulevy, joka mureni viheliäisesti pieniksi palasiksi. Sen alla oli muutama tapettikerros ja puukuitulevy, joka oli vieläkin työläämpi poistaa kuin lastulevy.  Sen jälkeen näkyvillä olikin kolmella seinällä umpilaudoitus ja yksi seinä jälleen hienolla hirsipinnalla.

Tässä pari näytettä vanhoista tapeteista:






Aika tylsiä tapetteja ollut aikoinaan seinillä.. En vielä ole päättänyt tosiaan kamarin seinien pintoja, mutta sattui silmään aika hieno tapetti nettiä selatessa. Jotain tälläista voisi hyvinkin olla tulossa hirsiseinän kaveriksi:

Lattiasta revin neljä kerrosta muovimattoa, joiden alta löysin todella hyväkuntoisen lankkulattian. Ei varmaan ole kovin pitkään ollut tuollaisenaan käytössä, kun ei kulumaa juuri näy.

Tässä pari kuvaa kamarista sorkkaraudan jäljiltä :)

Kyllähän se hyvältä tuntuu nyt kun sai siivottua paikat purkujätteistä, purkamista ei ole tällä vanhalla puolen enää kuin lattian osalla. En vieläkään ole varma mitä seuraavaksi alan tekemään. Kattoon voisi alkaa suunnitteleen uusia koolauksia tai hirsiseiniä piiluttamaan.. Lattiat saavat pysyä edelleen ummessa kunnes ilmat lauhtuvat.. Illat kuluukin nyt kyllä mukavasti vaikka vain uuneja lämmittäen ja tulevia remontin vaiheita suunnitellen.

Oma tupa, oma lupa..

Tupahan se tuli laitettua tuossa joulun aikoihin. Sen kummemmin taloa en ollut suunnitellut ostaakaan, mutta kun tämä sattui tulemaan myyntiin kohtuu hinnalla niin mielenkiinto heräsi. 

Melkoista vuoristorataa oli mieliala oston suhteen aluksi, mutta olo helpotti kun sai nimen paperiin ja asuntovelan päälle..

Talo on n. 1948 rakennettu ja sen jälkeen laajennettu 90-luvulla, pinta-alaa on nykyisellään n.70m2.

Talon vanhalta puolen löytyy siis tupakeittiö ja kamari ja laajennuksessa sijaitsee pesutilat ja eteinen.

Pieneltähän se kuulostaa nykypäivänä, mutta kyllä näissä on ennenkin ihan mukavasti mahduttu asumaan. Vielä kun tupakeittiössä ei turhia väliseiniä tms ole, niin talo tuntuu hyvinkin riittävän isolta vaikka joskus täällä sattuisi muitakin pysyviä asukkeja oleilemaan.. :)

Muutenkin tänä päivänä omakotitalot ovat omasta mielestäni turhankin isoja laitoksia, joissa helposti viihtyisyys vähenee kun tyhjää tilaa on huonekaupalla. Sitä paitsi jos tilantarve joskus yllättää, niin helposti yhden suven aikana tuohon päätyyn naputtaa pari huonetta lisää. 

Talon kohtuullisen hinnan lisäksi tänne "syrjään" ympäryskuntiin muuttamisessa on muitakin hyviä puolia. Esimerkiksi tontin koko ei ole mitään postimerkki tasoa, vaan kerralla reilun hehtaarin.

Lisäksi kauppaan kuului hieno 30-luvulla rakennettu tiilinavetta, sekä pari muuta vanhaa hyväkuntoista piharakennusta .Piharakennuksiin saa tehtyä hyvän verstaan ja navettaan voisi hommata tulevaisuudessa joitain helppohoitoisia eläimiä, mutta talo pitää nyt alkuun ruveta laittelemaan iskuun.

Pihapiiri.

 

Talohan oli sisältä remontoitu jossain vaiheessa ympäriinsä "pilalle". Eli hirsiseinien päälle oli laitettu kuitulevyä, lasivillaa ja kaiken päälle muovikalvo. Alkuperäisen lankkulattian päällä oli lastulevy ja muovimatto. Kaikki rakentamisesta vähänkään perillä olevat ymmärtävät, ettei tämä ole mistään kotoisin tällaisessa vanhassa talossa. Muutenkaan ei ollut tarkoitus asua ollenkaan talossa sen nykyisessä asussa, vaikka periaatteessa ihan toimiva talo olisi ollut sellaisenaan. Tässä kuva ostokunnossa:

Heti kun nimi oli paperissa, menin moottorisahan kanssa talolle:

Kuten toivoin, paneelin alta löytyi hienoa tervettä hirsipintaa.

Tästä innostuneena sain voimaa riehua talossa pari kolme viikkoa, ja nykytilanne näyttää tältä:

Joo sama kämppä se on :D

Purkaessa ei mitään isompia yllätyksiä tullut, ihan terveen oloinen mökki tuntuu olevan.

Huomautuksena vanhan talon plussia taas.. Lähes kaiken mitä repii talosta irti, voi polttaa sellaisenaan yllä olevassa leipparissa, jossa se muuttuu mukavasti lämmöksi. Eikä muuten jäähdy ihan heti tuo tiilikasa, kun vaan saapi lämpeämään. :)

Lisäksi talossa on kamari, johon menevä ovi näkyykin yllä. Siellä on vasta purkuhommat aluillaan, joten laitan siitä kuvat  ostokunnossa.

Talon toinen tiilikasa, joka muuttaa puuta lämmöksi..

Kamaripääty talossa on muuten lankkurunkoinen. Rakenne on vuosisadan puolenvälin  tyyliin 4-tuuman lankku ja eristeenä sahanpuru. Rakenne on hyvinkin toimiva ja kestävä, mutta esimerkiksi jotkut tietyt savolaiset voisivat tähän lisätä myös että tosi vetoinen ja kylmä. ;)

Remontointisuunnitelmista sen verran että tuvan puolella on seinät tarkoitus jättää hirsipinnalle, lattiaan tullee 5-6" lankku perinteitä kunnioittaen, sekä  katot ympäriinsä helmiponttipaneelia. 

Kamariin tulee luonnollisesti myös kaikki pinnat uusiksi, En ole vielä sen kummemmin miettinyt mitä sinne tulee seiniin.. Voi olla että joku vanhan tyylinen tapetti, katot ja lattiat samoin kuin tuvan puolella. 

En tiedä kuin tiheään tänne tulee kirjoiteltua, kun suunnitelmat ovat vähän auki itselläkin.. Lattiaa ei viitsi ruveta varmaan ihan heti aukomaan kun on sen verran kylmä ulkona.. Puran ainakin tuon kamaripäädyn pinnat ja sen jälkeen ehkä otan nuo hirsiseinät työn alle..  Pitää koittaa muistaa naputella tänne aina kun saa jotain tehtyä, joten pysykäähän linjoilla jos kiinnostaa vanhan talon remontointi.